Festarikuplassa 10/2026

Projecton puheenjohtaja Anton kiertää aktiivisesti elokuvafestivaaleja Suomessa. Tässä “Festarikuplassa” -sarjassa Anton kertoo kuulumisiaan viimeisimmiltä festareilta ja jakaa mieleenjääneimmät leffansa.

Image by Tom Christensen from Pixabay

Forssan mykkäelokuvafestivaali

Projecton heinäkuun Valkeakoskella pidetyn tapahtuman jälkeen pidin lomaa. Syksyn ensimmäisenä festivaalina oli yhden päivän käynti Forssan mykkäelokuvafestivaaleilla. Näitä festivaaleja on suositeltu minulle useasti aiemminkin, mutta en ole ikinä aiemmin päässyt paikan päälle. Nyt ennätin yhdeksi päiväksi.

Forssan Elävien kuvien teatteri on mieletön tapahtumapaikka ja Suomin vanhin maaseutukino. Forssassa sunnuntain aikana katsoin kaksi elokuvaa: El Tren Fantasma ja Sangue Mineiro. Elokuvat eivät jääneet minulle erityisemmin mieleen, mutta mykkäelokuviin kuuluva livesäestys on kyllä aina vaikuttava kokemuksena. Elokuvat olivat Etelä-Amerikassa tehtyjä, joten sikälikin hyvin vieraita minulle. Mykkäelokuvista olen nähnyt lähinnä eurooppalaista ja amerikkalaista tuotantoa aiemmin.

Kokkolan Kinojuhlat 2026

Tämä oli toinen kertani Kokkolan Kinojuhlilla, joista on nopeasti tulossa yksi suosikkifestivaaleistani. Kinojuhlilla on aina jokin teemamaa (tänä vuonna Saksa) ja ohjelmistossa yhdistellään oivaltavasti vanhempia sekä uudempia elokuvia. Tapahtuma on skaalaltaan pienempi kuin isoimmat Suomessa toimivat elokuvafestivaalit, mutta nähtävää ja koettavaa riittävää. Katsoin festivaaleilla viikonlopun aikana useita elokuvia, mutta nostan tässä esille kaksi minulle erityisen mieleenpainuvaa.

Cabaret on Bob Fossen ohjaama legendaarinen musikaalielokuva 1930-luvun Berliinistä, jossa natsipuolueen nousu varjostaa dekadenttia yökerhomaailmaa ja nuoren amerikkalaislaulattajaren elämää. En ollut nähnyt tätä aiemmin, mutta elokuvien musikaaliosuuden ja päähenkilön persoona tekivät suuren vaikutuksen. Menee ihan parhaimpien näkemieni musikaalien joukkoon. Cabaret on nähtävissä myös lokakuussa Hämeenlinnassa pe 23.10. Hitusen Hämyä -festivaaleilla.

Perfect Days kertoo Tokion julkisia käymälöitä siivoavasta Hirayamasta, joka löytää syvää tyytyväisyyttä ja kauneutta elämänsä yksinkertaisista rutiineista, musiikista, kirjoista ja luonnosta. Yksinkertaisesta aiheesta otetaan kaikki irti ja elokuva myös opettaa katsojaansa läsnäolon sekä hetkessä elämisen merkityksestä.

Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa

21 katsottua elokuvaa ja 25 tuntia tehtyä talkootyötä. Tuttuun tapaan olin Rakkautta ja Anarkiaa leffafestareila tiiviisti koko reilun viikon. Tämä festivaali on viimeiset vuodet vakituinen osa syksyäni eikä tämä vuosi tehnyt poikkeusta.

Festivaalin ohjelmisto on valtavan laaja ja minultakin jäi näkemättä runsaasti hyviä leffoja. Ohjelmistosta voi myös hyvin joku elokuva joskus päätyä Projectonkin tapahtumiin mukaan.

Jos olisi pakko rajata top 5 katsomistani elokuvista, ne olisivat ehkä nämä ilman mitään tiettyä järjestystä:

1. Sister
2. Titanic Ocean
3. Their Town
4. Ghost in the Shell
5. The Boy with the Light-Blue Eyes

Sister on suljetun huoneen trilleri. Yksinkertainen juoni kidnappauksesta saa uusia tasoja, kun hahmojen taustatarinat alkavat selviämään. Elokuvassa nokkelasti hieman Parasiten tyyliin hahmojen valta-asemat ja liittoumat kaikille hankalassa tilanteessa vaihtelevat.

Titanic Ocean kertoo merenneitokoulun oppilaista, jotka valmistautuvat kisoihin. Leffassa käsitellään onnistuneesti muun muassa ulkonäköpaineita ja oman identiteetin löytämistä.

Their Town on Before Sunrise -henkinen yhteen iltaan ja yöhään sijoittuva nuorten rakastumistarina. Hyvin kliseinen tyttö ja poika -tapaa tarina mutta taitavasti ja koskettavista toteutettu. Päähahmot avautuvat omista epävarmuuksistaan ja totta kai tähän liittyy myös koulun näytelmäkin.

Photo credit Sarah Whelden

Ghost in the Shell on mustaa komedia ja kauhuelementtejä sisältävä The Exorcist henkinen leffa. Leffan huumori ja vauhdikas tyyli puri keskiviikon myöhäisillan väsyneissä tunnelmissa erityisen hyvin. Ei ehkä elokuvana se kaikkein laadukkain, juoni on paperinohut ja hahmot hyvin yksiulotteisia. Kuitenkin viihdyttävä ja mieleen jäänyt pläjäys.

The Boy with the Light-Blue Eyes keskittyy seuraamaan poikaa, joka joutuu peittämään siniset silmänsä, jotka ovat toisille tappavat. Elokuvassa käsitellään oivallisesti erilaisuutta, ennakkoluuloja ja syrjintää. Mieleenjäävä kuvaus myös siitä miten yhteisö voi ruokkia itseään kollektiivisesti pelkäämään jotain absurdia asiaa.